Päivällä töissä ulkona
käydessäni nautein auringon-säteiden lämmityksestä. Innolla jo odotan
lumien sulavan ja lintujen palaavan visertämään puiden oksille.
Tietysti pienoinen lumikerros ei olisi haitaksi hetkeksi, jotta pääsisi
kokeilemaan kelkkaa, jota emme lauantaina saaneet mukaan liikkeestä.
Vasta torstaina saa sen hakea. Pienempi se on kuin tämä edellinen:
Mutta onpahan siinä sitten pienemmät vakuutusmaksut ja pienempi bensan
kulutuskin:) ja sillä minäkin uskallan (tai siis isäntä uskaltaa antaa)
ajaa...
Kuten varmasti moni täällä ennen vierailleista lukijoista ihmettelee, mihin vanhat tekstit ovat kadonneet.
Olen poistanut ne kaikki syystä tai toisesta, se jääköön toivottavasti jatkossakin sivujani seuraaville arvoitukseksi!
Kotiin päästyäni Jeppe jo odotteli lenkin toivossa oven takana, joten
ei siinä sitten auttanut kuin ottaa fleksi kouraan ja painua pellolle.
Oli kyllä niin kaunis ilma tänään, että mielellään sinne toviksi jos
toiseksikin jäi seikkailemaan ja nuuhkimaan raitista ilmaa, kun
kuitenkin päivä tuli vietettyä sikalan sisällä.
Seuraavaksi sitten
pitäisi laittaa pannun pesään valkea, jottei lämpö putoaisi kovin alas.
Odottelen tässä samalla Villen soittoa, kun on työpaikkansa hallilla...
niin pääsee pesemään auton. Nyt pitää yrittää pestä sitä vähän
useammin, kun tulee sivuteiltä kuraa ja edelliset suolatkin taitavat
olla pohjassa. Perunoiden keittokin pitäisi johonkin väliin sovittaa,
ja tietysti lisukkeeksi jonkinlainen kastike. Kylkiviipaleita ajattelin
laittaa uuniin ja niihin paljon mausteita:) nam. tuli pelkästä
ajatuksesta nälkä.
maanantai, 5. maaliskuu 2007
Kommentit