Aloitin uudessa työpaikassa, joten iltaisin kotona istun ja mietin huomisen hommia:)
ei vaitiskaan ihan toiset ajatukset päässä pyörii, valssin askelin possuja hoidan...
Aika menee niin nopeasti, tiedä missä välissä ehtisi tähän istahtaa, ja
kirjoittaa muistiin päivien tapahtumia, kun muutenkin tuntuu olevan
kiire... Tosiaan kuten ehkä tekstistä arvasitte:) niin omia häitä
pitäisi kovasti saada järjestettyä. Namuja pitäisi silloin tällöin
värkätä, ettei sitten tulisi paniikki... kovasti ne eivät kesken ole,
mutta kuitenkin harmittaa kun eivät valmiinakaan. Kutsut kuutta vaille
levitelty, ja niistä isot kiitokset
tänne, vaikka kovasti
yritin itse olla apuna. Ja viimeksi tänään tekstiviestillä
ilmoitettiin, että mekkoa saisi taas käydä sovittamassa...
se siitä.....
Työt ovat alkaneet mielestäni hyvin, olen toisaalta oppinut talon
tavoille ja toisaalta, saanut toteuttaa itseäni. Possut tietysti ovat
yhtä "söpöjä", kuin edellisessäkin työpaikassa. Uudessa on hyvänä
puolena se, että saa työskennellä suurimmaksi osaksi yksin, ja
kuitenkin päivittäin juttukavereitakin käy... Joten en ainakaan vielä
ole joutunut röhkimään saadakseni puhuttua jonkun kanssa:)
Tänään tosin yhteen "neitiin" yritin kaikkia mahdollisia kieliä,
englannista SIANSAKSAAN, eikä se silti suostunut liikkumaan
porsituskarsinaan:( jätin toviksi yksinään käytävälle, ja seuraavan
kerran siinä käydessäni tuleva äiti jo makoili karsinassaan... Toiset
vaan vaativat "muuttoon" enemmän aikaa, kuin toiset!
Olikos se nimimerkillä "rahtarin alku'", kun oli laittanut kommenttia:
joo tunnistettu on. On pitänyt soitella siitä reissusta, jonka teet,
vai ehdeitkö jo tekemän? Nimittäin tarvetta olisi, kun vaan tietäisin
mitä ja kuinka paljon:) Juips, soitellaan vaan, kun en sua muuten
meinaa huomatakkaan.
Ja siskolle kans kiitokset kovasta kehotuksesta, vaikka ei se kyllä auta. kirjoittelen jahka ehdin, ja yritän sitä usein...
Tänään kävi talon hinnan arvioitsija, ja se oli juuri sellainen arvo,
jota olimme arvelleetkin. Ei sillä, että jo myymässä olisimme, vaan
ihan omaksi iloksi halusimme hinnan tietää....:)
Nyt taidan ottaa koiran flexiin ja lähteä lenkille, sain hetki sitten
syötyä päivän ensimmäisen lämpimän aterian joten ei mitään
urheilullista, vain sen verran, että Jeppe saa asiansa hoidettua. ja
jaksaa taas aamuun.....
tiistai, 29. toukokuu 2007
Kommentit